tiistai 23. kesäkuuta 2015

Minä ja Sipsi?

Niin, nyt se postaus musta ja Sipsistä, mitä on tapahtunut, miksi postaukset ovat keskittyneet enemmän Marioriin?

Sieltä salosta, siitä metristä jossa puomi jäi jalkoihin pyörimään tuli meille ongelmia. Mulle tuli arkuutta, ja koska itse arkailen se tarttuu poniin. Salon kisojen jälkeen saatiin ysikympistä kielto. Se sai omat hälytyskellot soimaan, ysikymppi ei ole sipsille mikään vaikea juttu, tajusin kuinka paljon toi kompurointi oikeasti itseenikin vaikutti.

Niimpä 18.6 suuntasimme kohti lempäälää, meille täysin vieraalle ihmiselle yksityisvalmennukseen. Ajattelin että täysin tuore näkökulma voisi olla meille hyödyksi ja sainkin tuosta valmennuksesta paljon eväitä jatkoon. Tehtiin tässä valkassa paljon sileä vääntöä, ja pitkästä aikaa sain Sipsin ihan oikeeseen peräänantoon.



1. Mun pitää uskaltaa pyytää Sipsiltä enemmän, päästän sen nykyään liian helpolla. Sen pitää käyttää itseään aktiivisemmin, enkä saa antaa sen luikerrella etupainoiseksi.
2. Laukan laatu! Laukkaa pyörivämmäksi.
3.Iteluottamusta ratsastajalle.

Positiivista palautetta:
-Oma ratsastus asento (istunta, jalka, kädet...) ovat kunnossa.
-Sipsillä on teknisesti hyvä hyppy joka riittää metrin radoille, jos laukka vaan saadaan kuntoon.
-Vaikka Sipsi ei mikään esteratsu ole rakenteeltaan, se tykkää tehdä asioita, se tykkää tehdä asioita just mun kanssa. Vaikka se joutuu moneen muuhun hevoseen nähden tekemään paljon enemmän työtä, se haluaa tehdä.
-Mulla ja hevosella on selvästi syvä suhde.

Tämmöstä jäi käteen tuosta valmennuksesta. Paljon käyttökelpoisia juttuja.

-----
 

Tänään mulla olikin sitten kotona estevalkka meidän vakkarivalmentajan Maijan ohjeistuksella. Meni jo tosi paljon kivemmin itseni osalta. Mentiin aika matalia, ja treenattiin oikeaa ponnistus paikkaa puomien avulla. Jäi omalta osalta tosi hyvä fiilis kun aloin itse aueta kaikista lukoistani. Niinkun Maija sanoi, niin mun pitää tulla melko "röyhkeesti" esteelle. Kunnon laukkaa ilman himmailuja, mutta myös ilman että päästän ponin pitkään etupainoiseen laukkaan. Lopussa aloin itse tätä hiffaamaan, ja tultiin sarja todella kivasti.

Molemmissa valkoissa mietittiin, että otan aikaa itselleni, ja seuraavissa kilpailuissa Sipsillä otetaan joku 80cm joka on sille tosi helppo ja haetaan sitä luottamusta takaisin. Sen jälkeen jatketaan taas ysikymppien parissa. Mutta täytyy nyt katsoa miten tilanteet kehittyvät. Seuraavat kisat Sipsillä menee jonnekkin parin viikon päähän, sillä ensi viikolla hevoset täytyy rokottaa. Jos tuntuu siltä että se ysikymppi omalta osaltani menee, niin voidaan mennä se, mutta jos olen yhtään epävarma menemme kasikympin. En halua meille mitään isoa ongelmaa ysikymppeihin, koska se on meille semmoinen peruskorkeus joka on mennyt tällä kaudella hyvin, joten menen mieluusti sen kasikympin ja haen luottamusta, kun että haen hylyn ysikympistä.

Tässä siis vähän pohdintaa Sipsisiin liittyen. Ongelmat onneksi alkaneet korjaantua, siitä ei voi kiittää muutakun sitä että tajuttiin mennä heti ammattilaisten silmän alle kun ongelmat alkoivat, eikä koitettu korjata niitä vääntällä väkisin itsekseen. Nyt asiat alkaa taa olla sillä mallilla että uskallan alkaa hyppiä ihan itsekkin, koittaa pärjätä yksin, en siis tarkoita etten ottaisi vlmennuksi, tottakai otan. Tarkoitan yksin pärjäämisellä sitä, että uskallan ehkä taas hyppiä ilman että joku kokoajan ohjeistaa, niin kuin kisaradoillakin hypätään. Mulla alkaa taas olla se tunne takasin, se tunne ton ponin kanssa että meidän ajatukset kohtaa!



2 kommenttia :