Katsaus tiistain treeneihin

Noniin, pikaista katsausta tiistaihin jolloin oltiin Mikko Mäentaustan estereeneissä. Aloitetaan Mariorista sillä sen menin ensin. Kuvia on tosin valitettavasti vain Allusta, mutta parempi sekin kun ei mitään.

Ensin teimme yksittäisiä tehtäviä, ja kaikki radan osat läpi. Sitten oli radan aika. Mariorilta jätettiin ensimmäinen matalampi rata välistä ja tulimme vasta 80-100cm radan. Ensimmäisenä oli pysty, siitä 5 laukkaa okserille ja taas 5 laukkaa pystylle. Tämä välisujui hyvin. Sitten vesimatto kokoratalaeikkaalla joka sujui myös hyvin. Vesimatolta jtakettiin uudelle kokorataleikkaalle jolla oli kahden askeleen sarja. Isosti sisään, b osa alas. Sitten pitkällä sivulla yhden askeleen sarja, joka sujui hyvin ja siitä 6 askelta muurille, joka myös sujui hyvin. Rata oli Mikon mielestä hyvä, pudotuksesta huolimatta.

Tälle käänsin monesti liian myöhään joka johti ohimenoon.

Sitten Marsu pääsi menemään saman radan vielä 100-110cm korkuisena. Tämä rata meni vielä paremmin ja kaikki puomit pysyi kannattimilla. Puhuttiin radan jälkeen meidän viikonlopun kisoista joissa starttaan Mariorilla kansallisen 110 cm luokan, joka by the way ei Mikon mielestä ole mitenkään huono ajatus. Mariori pääsee esteet kyllä ja sen hypystä löytyy laatua, radalla minun pitää vain keskittyä laukan laatuun. Hyvillä mielein siis kohti huomisia kisoja!

Lisäksi puhuimme noista puomeista, ja sain hyvää ajateltavaa itselle. Usein tahdon jäädä "kiinni" pudoneisiin puomeihin. Mikon mukaan kuitenkin rataa ei voi arvottaa vain estevirheiden suhteen. Kisoissa toki se määrää ijoituksen, mutta kun puhutaan siitä miten rata meni, ei pelkästään pudonneet puomit ratkaise. Joskus niitä vain tippuu, hevonenkin on vain eläin, ja joskus sillekin tulee arviointi virheitä ja puomi putoaa, hevonen on myös herkkä eläin ja joskus sitä saattaa tietämättään tehdä jotain mikä aiheuttaa pudotuksen. Syy pudonneeseen puomiin ei siis automaattisesti ole huono ratsastus tai huono hevonen ja näin ollen ratoja pitäisikin miettiä kokonaisuutena, eikä jäädä liiaksi kiinni pudonneisiin puomeihin.

Sitten olikin allun vuoro, tehtiin samoja tehtäviä. Pariin kertaan allu pääsi multa esteen ohi, ihan omasta syystäni. Ensin vesimatolta, sitten kahden askeleen sarjalta. Turhia ohimenoja, jotka olisi ollut estettävissä. Kertaa enempää se ei noilta kuitenkaan mennyt ohi, ja sain korjattua oman ratsastukseni noille. Yhden askeleen sarja olikin sitten vaikeampi. Käänsin Allun liian myöhään jolloin vasempaan ohjaan jäi liikaa painetta ja se meni vasemmalta ohi. Tästä päästiin kolmannella yrittämällä ohi. Sitten se sujuikin hetken ihan hyvin, kunnes taas pari ohi menoa, ihan taas siksi etten kääntänyt ajoissa. Viikonlopun kisoissa pitääkin siis muistaa kääntää ajoissa, että ehtiin myös suoristaa. Radassa tämä kuitenkin sujui ihan ok. Ja rataa päästiin menemään ilman esteiden ohituksia, tosin loppua kohdena Allu otti vähän liikaa kierroksia, ja pidättää sai paljon.

Noh, tällaista tämä ratsastus on, nyt kun vihdoin on "oppinut" olemaan oikomatta radalla, ottaakin tiet jo liian kouluratsastus tarkkuudella, vaikka välillä olisi hyvä loiventaa kaarteita ja eikata kulmaa. Mutta oppia ikä kaikki, ja nyt tiedän mihin taas kiinnittää huomiota, vasemmalle kääntämiseen. Se on tehtävä ajoissa. Allu menee herkimin ohi vasemmalta, joten käännös on ehdittävä tekemään niin ettei vasempaan ohjaan jää painetta käännöksen jäljiltä. Hyvillä mielin lähdn kuitenkin huomenna metriin. Pelkkä metri tällä kertaa, kun hevonen on tehnyt aika rankkaa rupeamaa pari viikkoa ja en halua että sille tulee liikaa kerralla, kun se on niin nuorikin. Siksi se pääsee näissä kisoissa melko helpolla, ja pääsen itsekin keskittymään paremmin Marioriin.