tiistai 20. kesäkuuta 2017

Kisaviikko 2017

Tänä vuonna me vaikutimme kisaviikolla yhtenä päivänä joka oli lauantai. Luokkina 110cm miniderby karsinta joka sisälsi myös erikois esteitä/maastareita sekä evidensia junnu cup 120cm.
Päivä ei alkanut kovin hyvin, sillä jo aamulla herätessäni noteerasin kurkkuni olevan todella kipeä. Järkyttävän kuuma ja hikinen keli ei myöskään auttanut jo valmiiksi vetämättömään oloon.



Ensimmäinen eli 110cm luokka meni kivasti, ja siinä hevosella riitti virtaa kuumasta kelistä huolimatta. Otettiin yksi kielto kakkoselle, joka kyllä harmitti koska kyseessä oli tavallinen este ja ihan oma virhe. Jätin Allun liikaa sisäohjaan kaarteesta ja se sitten kostautui. Koska este oli semmoisella paikkaa ettei siihen pystynyt mitään ympyrää vääntämään, niin saatiin 5vp yliajasta. Mutta mieluummin yliaikavirheitä kuin uusikielto liian pienen tien vuoksi. Muuten kaikki esteet pysyi ylhäällä ja harmitti kyllä, sillä uusintaan oltaisiin varmaan päästy ilman kieltoa. Kaikki banketit ja haudathan Allu hyppäsi ihan innoissaan, eli ne esteet mihin monien tie päättyi eivät tuottaneet Allulle ongelmaa.




Siten olikin kaksi luokkaa välissä ennen seuraavaa lähtöä ja täytyy sanoa että oma olo sen kuin huononi luokkien välissä. Kurkkua sattui, päätä särki ja pyörrytti. Olin jo ihan varma etten mene luokkaan, mutta menin sitten. Verkka oli ihan ok, mutta kyllä sen alkoi huomata että itsestä on kaikki mehut ihan poissa ja Allukin oli jo helteestä väsynyt. Mentiin kuitenkin radalle. Ykkösestä yli, mutta huonohko paikka joka kostautui kieltona kakkoselle. Kakkonen olisi varmaan menty jos olisin itse reagoinut nopeammin, mutta aloin oikeesti olla jo pyörtymistä vaille valmis joten en sitten ollut riittävän nopea. No, kakkos yrityksellä yli, kertaalleen hevosta reilusti eteen, ja kolmoselta hevosen virhe, luultavasti ihan Allun väsymyksestä ei takapää enää noussut niin korkealle kun pitäisi. Loppurata oikeastaan ihan hyvää menoa. Sarjan a-osalle vähän lähelle, hyvä pohjetuki välissä ja b-osan yli, mutta puomi mukaan. Olen kuitenkin tyytyväinen ratsastukseesni sarjan välissä. Reagoin riittävän nopeasti huonoon paikkaan a-osalle enkä jäänyt vain katsomaan että mit' tapahtuu, jolloin todennäköisesti oltaisiin vain vedetty ohi b-osasta. Viimeinen este meni yli ongelmitta.



Kun pääsin pois radalta ja tulin alas selästä niin jalat meinas pettää alta, niin olin loppu. Olo oli ihan kamala, ja Allukin huomasi sen, sillä vaikka se usein ei kisapaikoilla viihdy pitkiä aikoja paikallaan seisten, niin nyt se jäi seisomaan viereen että sain pidettyä hänestä kiinni etten kaatuisi. Kyllä hevoset vaan osaa lukea ihmisiä, Allu ainakin. Mutta kaiken kaikkiaan ihan tyytyväinen, 120cm oli työvoitto, jo vähän väsyllä hevosella ja itse ihan flunssasena. Viimeiset pari päivää olenkin viettänyt sängynpohjilla. Maanantaina en edes mennyt tallille, vaan äiti kävi lykkäämään Allun käppäriin. Eilen A sai myös käppäri päivän sillä olin liian kipeä edelleen. Pikku e käsittelykokeessa kävin eilen ja kortti tuli. Tänään on kova yritys mennä kouluvalkkaan, oman jaksamisen mukaan.




perjantai 16. kesäkuuta 2017

Aurinkoiset estetreenit

Tosiaan, hei vaan. Finnderby postausta ei ole kuulunut ja syy on siinä että en ole löytänyt materiaalia postaukseen. Sade oli niin kamala että kuvaajia ei ollut. Alla screenshotti instagram julkaisustani aiheeseen liittyen.



Sitten tosiaan eilisen treeneihin. Alunperinhän meitä piti olla treeneissä kolme, mutta yksi oli jäänyt pois ja toinen sai päänsäryn ja lopetti kesken, eli lähes yksityiset kisavalmistelut saatiin Allun kanssa. Ei otettu mitään miljoonaa hyppyä sillä huomenna on luvassa kuitenkin kaksi rataa.
Allu hämmästytti mua ja Maijaa jo alkuverkassa. Aloitettiin harjoitusravi työskentely kavaletilla ja oho, sehän kantoi itseään kuin kouluheppa konsanaan, ja hyvä meno jatkui laukassakin.



Aloitettiin hyppääminen ja siinäkin se oli hyvä. Oikeastakierroksesta kun vain muistan vahvan sisä pohkeen niin sehän hyppää kuin mitkäkin vieterit olis koivissa. Eli tämä pitää muistaa huomennakin, oikea pohje, ohjat kädessä, vartalo pystyssä ja katse menosuuntaan. Kaiken kaikkiaan puomeja ei tullut alas yhtäkään. Kieltoja yksi kun etäisyys jäi ihan liian tyhjäksi. Se tuli eilen myös jopa heti takaisin kun pyysi. Wau fiilis oli koko valkan. Loppuun tultiin 115-125cm lyhyt rata, jonka se myös hyppäsi kuin vettä vain. Eli hyvillä fiiliksillä huomiseen.



Kerrottakoon myös teille bloginlukioille etä ypäjä kutsuu mua ja Allua syksyllä. Eilen tuli yhteishaun tulokset ja sisään päästiin. Muutto luvassa siis tällä kertaa hevosen lisäksi minulla. Säälihän se on Maijalta lähteä, kuka sitä nyt kivasta tallista pois tahtoisi?







torstai 8. kesäkuuta 2017

Vannoutunut rataeste ratastaja maastareilla

Wuhuu, viimein viime sunnuntaina mee tehtiin se. Käytiin Maastareilla. Huh, jännitti kyllä, minua siis, Allulle jutut oli helppoja sillä se on tehnyt Puolassa paljon haastavampiakin maastareita. Mutta sehän oli vain hyvä, sillä itse olin maastisten kanssa lähinnä peukalo keskellä kämmentä. Mutta A osasi, ja hienosti osasikin, sekä nautti selkeästi vaihtelusta. Varsinkin kun pieni heppa pääsi "pätemään" kun oli tuttua puuhaa. Se oli ihan elementissään niinkuin Maija totesi.


Määhän en mitään näistä tiiä, mutta jotain maksimissaan 80-90senttisiä ne esteet oli. Mutta siis ihan riittävän isoja meitille. Oli tukkeja kaiken maailman lautakasoja, ja hurjaakin hurjempia rappusia alaspäin. Niin ja käytiin me sitten vedessäkin laukkailemassa. Allu oli melko helppo saada veteen, mutta tottakai sinne veteen oli mentävä ihan jäätävällä loikalla. En tippunut, mutta kuivana en silti säilynyt kun päästeltiin menemään vedessä täyttä laukkaa.

Kaikin puolin oli hauskaa, ja varmasti mennään uudelleenkin maastaritreeneihin. Mikään kenttä kärpänen mua ei puraissut, mutta hauskaa vaihtelua perustreeneihinhän tuo oli. Ja ihanaa oli huomata kuinka hevonen nautti. Hyväksi nämä treenit olivat myös ensiviikon kisaviikkoa ajatellen. Menemme siellä nimittäin miniderbyn joka sisältää myös jotain maastarien kaltaisia. Nyt ei kuski ehkä sitten ole niin hukassa.

Myöhemmin viikolla saatte postauksen tämän päivän finnderbystä, mutta uteliaimmat voivat mennä kurkkaamaan kuulumiset meidän instasta (@junnila.riding.team)

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Kuvasatoa ja kuulumisia

Noniin, viime viikkona mulla olikin kuvaaja tallilla useampaan otteeseen. Joten nyt luvassa kuvapainotteinen postaus kera kuulumisien.

Viimeviikolla tosiaan kouluiltiin melko paljon ja sunnuntaina vähän hypeltiin. A oli koko viikon kiva, ja se on kotiutunut Maijalle hyvin.


Viime sunnuntaina Allulla oli jälleen hieroja, ja jumisia pisteitä löytyi taas, mutta ei niin paljoa kuin viimeksi. Säännöllinen lihashuolto tekee Allulle varmasti hyvää, ja hierontoja jatketaan ehdottomasti. Hevonenkinon selkeästi tyytyväisempi elämäänsä kun paikkoihin ei satu.




Tällä viikolla olimme tiistaina koulutreeneissä, joissa saatiin taas tulosta suoristumisen suhteen. Tekee kyllä tosi hyvää pystyä käymään kahta valkkaa viikossa Allun kanssa. Viikon aikana olemme myös päässeet harjoitusraviradalle joka löytyy Maijan tallien vierestä. Allusta ainakin tämmöinen hallittu maastoilu on kivaa. Ja kyllä se mukavaa on itsestänikin kun on hyvät pohjat laukka spurtteihin, ja varmuus siitä ettei autoja tule vastaan.





Torstaina sitten olikin estehyppelöt. Poikkeuksellisesti huonon sään takia maneesissa. A toimi hyvin, ja videota löytyy instagramista (@junnila.riding.team). Tehtiin lopulta 120-125cm tehtävää. Huhhuh, tuntuu kyllä että viimein sujuu, eikä rima tunnu liian korkealta. Kyllä uusi satula, hieronnat ja muutto Maijalle on tehnyt meille hyvää.





Huomenna sitten onkin vuorossa maastoestetreenit ypäjällä. Allulle tuttua puuhaa, mutta itselleni eka kerta. Saa nähdä mitä tulee, ja saanko materiaalia teillekkin (naureskeltavaksi, ainakin mun osalta). Tiistaina vuorossa on Niken treenit Maijalla ja torstaina lähdetään finderbyyn hyppäämään yksi luokka.