maanantai 29. elokuuta 2016

Anna tilaa kun mä nollaan

Hohhoh. Nollattu on toden teolla. Koko viime viikko vierähti  hirveässä flunssassa. Tai lähes koko viikko. Viikko sitten maanantaina mulle iski ihan jäätävä flunssa ja siitä riemusta sitten nautittiinkin useampi päivä. Hevoset seisoivat liikuttamatta maanantaista perjantaihin. Huono homma, mutta minkäs teet kun jo sängystä nouseminen tuottaa ongelmia. Olen itse sitä mieltä (ketään väheksymättä) että kun on kipeä, niin ei ne hevoset pitempään vapaaseen kuole. Mieluummin lepään itseni kerralla kuntoon kun pitkitän tautia yrittämällä väkisin liikuttaa hevoseni. Meidän hepat ei onneksi ota vapaasta mitään pöhköenergia latausta!


Lauantaina sitten olin sen verran tolpillani että aloittelin liikuttamaan. Pitkästä vapaasta kyllä näkyi se haitta että Allu oli vähän jäykkä. Melkein epäpuhdas, liinassa siis. Oikea etunen liikkui tosi jäykästi. Jalka ei kuitenkaan ollut kuuma, turvonnut tms. ja muutenkin jäykkyys tuntui lähtevän läheltä lapaa ennemmin kuin alempaa jalasta. Seuraavana päivänä eili eilen otin Allulla pitkät alku käynnit maastossa ja ravailin kentällä suoraa uraa. Selkään ei tuntunut mitään epänormaalia. Otin sitten hevosen liinaan ja ympyrällä se oli edelleen jäykkä oikeasta, mutta ei niin selkeästi kun lauantaina. Suoralla uralla, sekä laukassa ympyrälläkin ihan puhdas. Luulen että tämä menee ohi ihan verryttelyllä ja venytyksillä koska jo nyt verryttely auttoi asiaan. Ja tosiaan, hevonen lähtee innolla töihin ja etenee ravissa mielellään joten kovin kipeäkään sen ei luulisi olevan. Tänään käytiin sitten maastossa ja taas hevonen eteni mielellään eikä selkään tuntunut mitenkään poikkeavalta. Seuraan siis tilannetta.


Tänään ratsastin myös Marsulla ilman satulaa. Olin koko otuksen selässä ensimmäistä kertaa kuukauteen. Liikuttamatta se ei ole ollut, mutta minä en ole sen selässä käynyt. Me otettiin lomaa toisistamme, ja se itseasiassa teki ihan hyvää, tänään oli oikeesti kivaa yhdessä. Poika jopa haki jotain eteen alas kltaista toimintaa, heh. Keskiviikkona saatetaan kokeilla hyppäämistä pitkästä aikaa, sitä touhua ei pojan kanssa ole harjoitettu sitten SHW:n fiaskon. Katsotaan mitä tapahtuu.


Tähään otetin pojista myös kuvia, joita jo ylempänä on ollut. Alempana lisää mielestäni ihan onnistunutta kuvasatoa!








On ne vaan tosi kauniita, ei voi muuta sanoa!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti