Jestas! Mä en edes tiedä mistä aloittaisin. Näistä treeneistä jäi ihan tosi paljon käteen, enkä tiedä mistä voisin oikein aloittaa. Laitan teille tähän alkuun videon (pituus varoitus..) jolla näkyy molempien päivien tehtävät koosteena. Videon jälkeen yritän jotenkin pukea sanoiksi sen kaiken mitä maanantai ja tiistai sisälsivät.
Maanantai: Maanantai meni mielestäni kivasti. Allu oli jo alkuverkoissa mukavan tuntuinen. Ainoa "ongelma" oli tuo pinkki pysty, jolle tuli muutama kielto. Mitään erikoistahan pystyssä ei ollut, mutta Piia sanoi, että kun nyt on siirrytty maneesiin, niin tuollainen on ihan normaalia. Jotenkin maneesin neljä seinää saa aikaan tunteen että esteet tulee nopeasti. Tällöin hevoset eivät kiinnity esteisiin vaan sinkoilevat sinne tänne. Ja tuossakin oli useampi vaihtoehto mihinn oltaisiin voitu mennä, joten Allu ei vaan yksinkertaisesti tiennyt mitä hypätä. Ongelmasta kuitenkin päästiin yli, ja matka jatkui. Muut esteet menivätkin hyvin, jopa tuo kahden okserin sarja, jolla oli leveyttä ja kokeutta yhtä paljon. Vitsi kun olikin niin jännää hypätä noin leveitä oksereita, pitkästä aikaa. Piian okserit tuntuu olevan leveämpiä kuin suomalaisten normi trippelit...
Loppuun Piia kehui meidän menneen eteenpäin syyskuusta. Ongelmana on se että välillä Allu kuumuu liikaa ja juoksee esteille. Silloin paikat ei osu.
Tiistai: Kuten yleensäkin toisena päivänä, niin nytkin tehtävät olivat maanantaita vaikeammat. Tiistaikin meni ihan hyvin. Ainoa varsinainen iso HUPS oli tuo sarjan okseri. Kuten videolta näkyy, toisesta suunnasta laine sarja meni mallikkaasti, mutta toisesta lähdettiin liian kaukaa. Juurikin se mistä maanantaina puhuttiin. Vauhti kasvoi enkä päässyt ratsastamaan paikkaa. Keilattiin sitten koko este näyttävästi nurin, ja puomikin lensi sarjan seuraavalle esteelle. Säikähdyksellä selvittiin, okseria vähän kavennettiin, uudestaan tultiin ja onnistuttiin. Sitten ei muutakun rata alusta, ja se sujui hyvin viimeiseen asti, viimeisenä ollutta pystyä allu ei oikein tajunut heti, no, uudestaan muuri sarja ja pinkille ja se meni hyvin.
Meidän pitää nyt tosissaan harjoitella sitä säädeltävyyttä. Välillä mä pääsinkin säätelemäään Allun laukkaa ja vauhtia hyvin. Sain erilaisia nyansseja, mutta välilä se vaan ottaa kädestä kiinni, tulee kiire ja sitten sattuu noita hups- tilanteita.
Treenit ei siis menneet täydellisesti, mutta hyvin kuitenkin. Saatiin esiin ongelmia, ja kun ongelmia saadaan esiin voidaan miettiä ratkaisuja. Kuitenkin nuo mokat ei johtuneet siitä että Allu olisi possuillut, ja se on positiivista. Kun ongelmat on tiedossa, niitä voidaan lähteä työstämään. Mulla tulee olemaan ensitalvena iso työmaa edessä Allun kanssa, mutta kun sen urakan jaksaa tuon hevosen kanssa tehdä, on siinä potentiaalia. Ja onhan mulla ihan parhaat valmentajat. Nyt vaan talven treenailua kohti, ja sen myötä parempaan kisakesään 2017!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti