Hei me väännetään koulua!

Huh! Tämä viikko on ollut aika kiireinen. Ja tämän lauseen jälkeen mietin että miksi aina valittelen teille kiirettä. No kuitenkin, tällä viikolla on mun elämässä tapahtunut aikamoisia mullistuksia joista instaa seuraavat saattavatkin olla tietoisia, mutta ei hätää, kerron niistä aikanaan tännekin. Tässä postauksessa olisi kuitenkin tarkoitus julkaista viime sunnuntain kouluilu kuvat, sekä muut kuvat mitä viime sunnuntailta kertyi. Kisapostausta lupailin viime postauksessa, mutta pienten teknisten pulmien takia ei niistä erillistä postausta tule. Tämän postauksen lopussa kuitenkin pieni tekstin pätkä noista viime lauantain kisoista. Nyt kuitenkin niihin koulukuviin.

Menin Allun gramaaneilla, varmaan joku nyt siellä kiroaa että opettele ratsastamaan ilman apuohjia, mutta so what sille. Valmentajien kanssa on opeteltu gramaaneja oikein käyttämään ja todettu ne hyväksi apuvälineeksi satunaiseen käyttöön.

Kun alkuverkkailut oli otettu, siirryin ympyrälle jossa otin laukat, laukkojen jälkeen vielä vähän kokosin ravia ja sitten Allu sai pienen kävely, ja kaulan venytys tauon. Kävelyjen jälkeen kokoilin taas molemmat ohjat käsiini ja aloitettiin pienten lämmitys ravien jälkeen tehdä laukkakasia jossa ideana oli siis vaihtaa laukat. Kun olin tällä tehtävällä säädellyt laukkaa hetken ja saanut sen pyörimään molemmissa suunnissa, alettiin taas treenata laukkapohkeenväistöjä. Tiedän etteivät ne ole  täydellisiä, mutta olemmekin vasta alkaneet niiden hiomisen joten siihen nähden ihan ok mielestäni. Tärkeintä on että hevonen tajuaa mitä siltä haetaan ja halutaan. Siitä n mukava lähteä tekemään.

Kun olin hetken tehnyt laukkapohkeenväistöjä siirsin hevosen raviin ja loppuverkkasin sen. En tee noita väistöjä vielä montaa peräkkäin ettei tulisi liikaa kerralla. Kävelin muutaman kierroksen, ja sitten lähdettiin metsään ottamaan muutamat syksyiset kuvat.

Näistä kuvista ei ehkä uskoisi, mutta hyvien kuvien saaminen oli vaikeaa. Allu olisi vain halunnut syödä, tai sittenkun korvat oli hörössä, niin pään rintama suunta oli ihan jokin muu kuin kameraan päin katsova...

Kun Allu oli kuvailtu, oli kuvaajan vuoro ratsastaa. Mä olenkin nyt onnistunut sysäämään hienosti muille tuota Mariorin ratsastamista. No he meniväy alkuverkat, ja alkuverkkojen jälkeen laitettiin gramaanit. Gramaanit pidettiin aika löysällä, ja poika rupesikin aika nätisti venyttämään askelta ja selkää niinkuin allaolevista muutamasta kuvasta huomaa. Oli kyllä kiva katsella kun joku muu ratsastaa Marsulla, ja vielä kun homma sujuikin niin näpsäkästi.

Niin ja nyt tosiaan loppuun niistä kisoista. Ne eivät oikein ollut menestys. Pienempi luokka oli ihan ok, mitä nyt hevonen meni ihan liian kovaa koska verkassa ei ollut tilaa tarpeeksi tehdä tempon vaihteluita yms. Isomman luokan verkassa taas sain sen tosi hyväksi, koska osallistujia oli vähemmän ja verkassa oli paremmin tilaa. Lopulta hypättiin verkka esteenä 120cm okseria, ja Allu oli tosi hyvä. Se meni reagoi pohkeisiin ja pidätteisiin heti, ja se oli tosi kevyt ja mukava ratsastaa esteelle.

No, alku rata meni ihan ok, 1-4 esteet se oli saman tuntuinen kun verkassakin. Sitten tuli vitonen, hyvä lähestyminen, ei mitään kiemurteluja, oltiin menossa keskelle estettä. Kuitenkin, pari metriä ennen ponnistuspaikkaa Allu syöksyy esteestä ohi enkä mä ehdi tehdä enää mitään. Ärsyttävää. Uusi yritys ja puhtaasti yli, kohti radan toiseksi viimeistä estettä ja kutoselle taas kielto, tai no samanlainen yllättävä ohimeno. Hevonen hidataa lähes käyntiin ohimenon jälkeen ja on valmis poistumaan radalta. Mutta hahhah, nää olikin sellaset kisat missä sai jatkaa kolmanteen kieltoon asti, joten sitten hän joutuikin menemään ne kaksi vikaa estettä, jotka sitten sujuivatkin kielloitta. Ärsytti vaan tosi paljon. Jos suoraan sanoo niin tuli semmoinen olo kuin olisi joutunut hevosensa huijaamaksi koska se oli verkassa ja alkuradassa niin hyvä ettei tollaista osannut edes ennakoida. Noh, eipä hätää koska hän on päättänyt mua koetella niin mepä äidin kanssa tartuttiin ongelmiin heti, ja tänään poika joutuu mun valmentajan ratsutukseen, ja aivan taatusti Allu joutuu tekemään töitä niin että hiki lentää!