Meillehän ei ole ollut niinkään tärkeää sijoittua, ehei. Metsästetään vaan hyviä kokemuksia ja kierretään monenlaisia paikkoja. Toki se on hauskaa kun joskus sijoittuu mutta tärkeintä on silti se että on kivaa.
Tänä vuonna minä ja Sipsi aloitettiin aluekisamme. Toukokuussa traikku suuntasi kohti Lietoa ja ensimmäistä alue 90cm luokkaamme. Muistan kuinka olin odottanut noita kisoja, ja kuinka vietävästi jännitti ennen luokan alkua. Jo rataa kävellessä esteet tuntuivat valtavilta, ja vaihtoehto este, mikä se semmoinen on? Kukaan ei meille ollut ikinä edes sanonut että on olemassa vaihtoehto esteitä. Luokasta selvittiin kuitenkin yhdellä kiellolla ja aikavirheellä eli 6 virhepisteellä. Olin niin onnellinen. Meitä ei hylätty, me ei kaaduttu, minä en tippunut. Kaikki kauhu skenaariot siitä mitä tapahtuu kun me hypätään eka ysikymppimme ja vielä aluekisoissa, haihtui pois. Oli vain suunnatonta iloa ja tunne:me pystyttiin siihen.
Toinen kauden ehdottomasti upein kokemus oli Jumping Kemiössä hyppäämämme ysikymppi. Ekat nurmikisat, ja ihan vaan lonkalta. Ikinä ennen emme olleet nurmella hypänneet. Esteet täällä tuntuivat vielä suuremmilta. Lisäksi radalla oli ala -ja ylämäkiä (mm. 4. este joka oli sarja, oli ylämäkeen) olin varma ettemme selviä sarjasta, niin monen matka kuin sille päättyi. Mutta ei meidän. Meidät hylättiin, joo. Mutta kiellot tuli 2 viimeiselle esteelle. Joten kaikista radan esteistä mentiin yli. Ja ai että sitä tunnetta kun tajuaa että ei hemmetti, me selvittiin! Ja lämmitti myös kun kuvaajamme kertoi että hänen vieressään olleet ihmiset olivat puhuneet että onko toi poni vai hevonen kun menee näin loppu päässä, ja sanoneet että sitkeesti se vetää. :D
Itseasiassa, me mentiin tää sarja aika ilmavarallakin, mitä nyt tästä videon kuvakaappauksesta saa selvää. |
Sitten Raision kisoissa alueseura 80cm saatiin 4. sija ja alue ysikymppikin meni noissa kisoissa tosi hyvin!
Aluekisoja oli muitakin hyviä, mutta nämä parhaina. Suomenhevosten Kummajaiset olivat myös hyvä kokemus vaikka meiltä eivät ihan toivotusti menneetkään, ja varmaan niihin "ängetään" uudestaankin.
Yksi seurakoulukisa HeB voittokin tuli saavutettua, ja se oli minulle esteratsastajana aika saavutus. :D
Ja tottakai nuo seuramestaruuskisat jossa Mariorilla oltiin neljänsiä, pääsevät tälle listalle mukaan.
Entäs sitten ensi kausi? Mitä me silloin tehdään? No jatketaan ainakin Sipsillä aluekisoja (tai siis nykyisin tason 2 kisoja...) ja Mariori olisi tarkoitus viedä alue ysikympin tasolle.
Korkeuksina olisi Sipsillä 90 cm sujuvammaksi ja rutiinimmaksi, ja metrin radat ilman kieltoja. Metriä kun ehdittiin mennä vain kaksi luokkaa tänä vuonna, ensi vuonna toivottavasti enemmän. Myös kenttäratsastuksen harrasteluokka on Sipsillä tavoitteena, eli ´niinisaloon vaan treenaamaan ja valkkoihin.
Mariori on tavoitteena saada alue 90 ja mahdollisesti jopa metriin. Siinä olisi mulle nimittäin nopea hevonen jos vaan tekniikka saadaan kuntoon.
K&K talli- 90cm |
Joitain kisojakin olen jo suunnitellut. Mariorilla ainakin Suomenhevosten Kummajaiset, Loimihaan loikat ja Suomenhevosten Kuninkaalliset. Keväällä olisi ajatuksena mennä Turun maljaan jos löytyy sopiva alueluokka sieltä. Jumping Kemiö on myös listalla minulla ja Sipsillä 90cm siellä ja kaksi päivää. Eli yöpyä pitäisi sielä. Hauskaa aatella et me mentäs kaks päiväsiin kisoihin "vähä niin ku jotkut oikeet kilpailijat". :D
Tällaisia oli tän kauden tähti hetket ja tota on toivottavasti luvassa ensi kaudella.
Kommenttia vaan tulemaan. Oliko tällainen postaus jotenkin selkeyttävä, ja mitä suunnitelmia teillä muilla on ensi kaudelle? :)
Tosi kiva kun avasit vähän teidän kautta ja Sipsin kanssa varsinkin kehitys oli huimaa! Toivottavasti Mariori pysyisi kokokauden terveenä ja nyt kun asiat esteiden välissä alkaa onnistua ei varmasti ole estettä onnistumiselle. Tuutte kyllä meidän kisoihin kanssa, paljon kivoja aluekisoja tulossa ;)
VastaaPoistaKiitos, ja niin toivottavasti pysyisi! :)
Poista