Miksi harrastan hevosia?

Niin miksi? Enää ei voi sanoa että harrastaisin vain ratsastusta sillä omat hevoset vaativat todella paljon muutakin kuin vain ratsastamista. Varsinkin kun ovat omalla tallilla.

Miksi ylipäätään hevosihmiset jaksavat rämpiä syksyn pimeinä kuraisina iltoina hakemaan hevosia tarhasta, jynssätä suojia puhtaaksi, kiivetä putoamisen jälkeen takaisin selkään, juosta hevosensa perässä kun se karkaa ja pelätä kokoajan että nyt se katkaisee jalkansa ja saatuaan ponin kiinni tarkistaa ja kylmätä joka jalka (vaikka mitään ei käynytkään...), käyttää satoja..tuhansia euroja varusteisiin, valmennuksiin, kilpailuihin... Miksi? Miksi nämä "hullut" hevosihmiset uhraavat aikaa ja vaivaa vain jonkin eläimen takia?

Omalla kohdalla syyt ovat ainakin seuraavat:

1. Kun hevosen luottamuksen saavuttaa ja löytää yhteisen sävelen siitä tulee ystävä isolla Y:llä!

2. Ratsastaminen on kivaa. On ihana lähteä maastoon, hypätä esteitä, onnistua koulutreenissä ja kilpailla. Epäonnistua saa ja pitää, mutta useimmiten ratsastuksen parissa koen onnistumisen tunteita, kuin epäonnistumisen.

3. On kivaa että joku pitää sinua tärkeänä. Hevoset kyllä osaavat arvostaa että ruoka tulee ajoissa ja pahalla säällä pääsee ajoissa puhtaaseen karsinaan.

4. Olen aika "syvällä" tässä touhussa. Niin, kun on omia heppojakin ja vuosiakin tätä harrastusta ehtinyt harrastaa, siitä tulee elämäntapa. Ei sitä niin vain voi lopettaa kun on saanut isojen eläinten luottamuksen, kun niistä on tullut ystäviä ja perheen jäseniä, niin ei ei sitä todellakaan vain pysty lopettamaan sormiaan napsauttamalla.