Pidän kii siitä mikä hymyilyttää

Viime postauksen synkähköt tunnelmat on taas vaihtunut iloon, ja todellakin noden kahden rakkaan karva palleron takia! (Ja ainiin, kuunnelkaa toi biisi! Ihan parasta!)
Tänään kävin molemmilla hevosilla pellolla köpöttelemässä. Mariorista on kuvia mutta Sipsistä ei. Harmi sinänsä sillä Sipsi meni niin ihanasti että huhu! Tyttö taipu ja pyöristi kaulaansa, nosti laukan tosi pikkusilla avuilla ja näin. Sitten vielä päästeltiinkin hiukan tiellä ja pellolla ja hauskaa oli.
Mutta ei nyt sitten keskitytä Sipsiin enempää vaan puhutaan Mariorista kun kerran kuvatkin on.

Laittelen tähän kuvia ja niiden perään selitystä. Mutta vielä ennen kuvia, ei valitusta siitä että en oo kovin ryhdikkäästi! Ei menty nimittäin tonne pellolle vääntään tosissaan vaan pitään hauskaa joten se miltä näytettiin oli hieman toissjainen asia. :)

                             Tässäkin istun lysyssä, tiedän. Mutta hauskaa on kummallakin.

 Hehee! Tässä taidan selittää jotain äitille ja siks näytän ihan...TYHMÄLTÄ! No katsokaa poikaa joka tässäkin keskittyy hyvin. :)

 On ihanaa katsoo tällaisia kuvia missä poka keskittyy niin että sen oikein näkee.

 Marsu taisi nyt hiukan liiotella ton kaulansa kanssa :DD.

Laukkaitu ei ollenkaan, koska hiukan kova poika oli välillä kädelle, niin ei sitten ruvettu koittaan laukkaa pellolla... 

Nääkin on jotenkin kivoja nää kuvat jossa näkyy tota suulia. Tai ainakin minä tykkään.
Nyt olikin sitten kunnolla taas kuvia, ja jo neljäs postaus tällä viikolla. Mutta tässä on hyvä ja iloinen päätös tän viikon postauksille.