Torstaitreenejä ja monsuuni sateita

Tulin postailemaan kuvat torstain estetreeneistä, tosin kuvia ei hirveästi kertynyt kun äiti keskittyi nostelemaan esteitä kuvaamisen sijaan, ja olisihan se hidastanut toki treenin kulkua jos olisi samaan aikaan yrittänyt kuvata kun muuttaa estettä.

Alkuverkkojen jälkeen alettiin tulla ristikkoa ja pientä pystyä ja sain tosi hyviä hyppyjä. Oma ryhtikin on alkanut jo vähän suoristua kun Sipsi lähti, vaikka vieläkin se totuus ettei se enää ole mun on vaikea käsittää.

Kun oltiin tultu kaikkia esteitä pienenä (vino linja, sarja ja okseri) Nostettiin ne n. 95-100cm korkeudelle ja tultiin sillä korkeudella parin kolmen esteen tehtäviä. Niistä ei kuitenkaan kuvia kun äiti keskittyi esteiden muunteluun. Sarjakin meni metron korkuisena hyvin, oikeastaan parhaiten.

100cm

Tänään meidän piti mennä harjoitus estekisoihin ja hypätä 90cm sekä koittaa metriä, mutta kun päästiin paikalle alkoi ukkostaa. Ukkonen tuli kisapaikan päälle kera kaatosateen ja raekuurojen. Ne radat jäivät sitten hyppäämättä kun kisakenttä muuttui järveksi. Harmi homma meille ja muille kisaajille, mutta eihän noista säätiloista voi aina tietää!

Niistä loimihaan loikista, viimein!

Kuinka vaikeaa voi olla saada yksi video youtubeen? Omaan kysymykseeni vastaten: Todella vaikeaa!
Nyt Mariorin ratavideot loimihaan loikista kuitenkin on saatu ladattua ja pääsen postauksen kirjoittamisen pariin. Toki tätä postausta on myöhästyttänyt muukin kuin video ongelmat, mutta siitä lisää postauksen lopussa.

Loimihaan loikissa oli ensin vuorossa 80cm seura luokka. Ei mitään erikoista kerrottavaa. Yksi ravi rikko, jota en ruvennut väkisin vääntämään laukaksi, vaan otin suosiolla seuraavan ravissa ja nostin siitä laukan. uusintaan päästiin, en edes aikaa ratsastanut, mutta oltiin silti nopeita ja voitettiin! :)

Ysikympistä tuli perusradalta 8vp. Rata alkoi hyvin, kakkoselle jätin kaarteessa liikaa yksin, ja sieltä puomi. Kakkoselta oli kaarevalinja kolmoselle joka tuntui olevan monelle vaikea ja kolmonen sitten tuli alas meilläkin.
Tyytyväinen olen kuitenkin, sillä virheet oli muin omia ja Mariori teki hyvää työtä, melko raskaalla pohjallakin.

Niin...niitä muita syitä blogi hiljaisuuteen. Noh, koulussa neljän päivät on yksi aika hyvä syy. toinen hyvä syy on uuden hevosen etsintä. Se kyllä vie mehut, aikaa ja keskittymistä. Nytkin viikonloppuna ratsastin kaksi eri ehdokasta joista toinen vaikutti melkoisen lupaavalta. Lisäksi on liikutettavana Mariori sekä sillä kaverina oleva toinen suokki. Ollaan taas perjantaina menossa ratsastamaan useampi hevonen ja kaiken hyvän lisäksi muhun on iskemässä syysflunssa. Mutta uteliaammille voin kertoa että uutta hevosta emme hommaa ennen kun äiti saa lapin reissunsa käytyä, eli syyskuun alun jälkeen sitten on päätösten aika.

Teiltä lukijoilta ottaisin mielelläni postaus ideoita vastaan, tai kommenttia ylipäätään, ja toki tulen kommentoimaan takaisin jos bloginsa osoitteen jättää mukaan!

Perjantain estetreenit

 



 Tässä muutamat kuvat perjantailta. Tällä viikolla tulossa myös postausta loimihaan loikista!

Jos ponnistuspaikka kusee niin ei hätää, kaiken voi korjata heittämällä kädet metrin etäisyydelle toisistaan!

Elämänihevoselle

Blogissa on ollut hiljaista, ja syy siihen selviää tässä postauksessa.

Minun elämässäni on aina ollut yksi hevonen ylitse muiden ja se hevonen on Sipsi. Nyt on kuitenkin käynyt niin että olemme myyneet Sipsin. Tähänastisen elämäni rankin päätös. Myynti-ilmoitus kirjoitettiin viime perjantaina.

Syyt kun ihmisiä kiinnostavat niin ne tulevat tässä:
1. Mun pituus. Niin, mä olen yhä vaan kasvanut kesän aikana mittaa. Koulujalustimilla ratsastaminen ei ole enää onnistunut, ja pituuteni on alkanut näkyä myös esteillä.
2. Kapasiteetti. Niin pahalta kun se tuntuukin sanoa, mä tarvin korkeampiin luokkiin pystyvän hevosen sillä haluan kilpailla korkeampia luokkia.
3. Olisi väärin seisottaa Sipsiä oloneuvoksena ja pihankoristeena. Se kun on hevonen jolla on vielä paljon annettavaa. Niin paljon annettavaa.

Ja tosiaan sanoin että olemme myyneet Sipsin. Virallinen ostopäätös tulee huomenna, mutta lähes varma asia tämä on. Sipsi lähti tiistaina koeajalle ehkä maailman parhaille ostaja ehdokkaille. Sipsi menee pieneen ratsastuskouluun maalle. Kokeneille ja ammattitaitoisille hevosihmisille. Se tekee jonkin verran tunteja, ja on ratsastuskoulun omistajien lapsen/lapsien käytössä kisailuun. Juuri siihen mihin se sopii, viemään nuoria ratsastajia eteenpäin. Ja lisäksi voimme käydä katsomassa sitä, ja meidän toivotaan käyvän katsomassa sitä. Parempaa paikkaa ei voi kukaan hevoselleen toivoa!

Entäs sitten jatko? No, Mariorin kanssa jatketaan elämää normaaliin malliin, uutta hevosta etsitään ja blogia pidetään edelleen. Muutaman ratsastustunnin ihan vierailla hevosilla olen ajatellut ottaa.
Postaus ehdotuksiakin otetaan vastaan.



Ei toista samanlaista, ei toista yhtä rakasta, tämä poni on ainoa ja taattua laatua.

Hevonen joka teki minun unelmistani totta. Aina se ensimmäinen, erityinen ja rakkain! :')

Kuulumisia

Huh! Kesä se vaan karkaa, tai siis "kesä" eihän tässä mitään aurinkoisia kesäkelejä olla nähty, sadetta vaan joka päivä. Kuvaajiakaan en ole saanut viime aikoina joten kuvitan postauksen aikaisemmin julkaisemattomilla kuvilla.
Aloitetaan vaikka kisa asioista. Viime kisoista on jo tosi pitkä aika, heinäkuussa viimeksi 5 päivä. Viime viikonloppunahan meidän piti kisailla, mutta jokainen edellisen postauksen lukenut varmaan muistaa miten meidän kisaviikonlopun kävi.
Kisa tauko on kuitenkin katkeamassa ensi viikolla sillä perjantaina meidän seurue suuntaa kohti Kemiötä. Myös mun ja Sipsin siirtyminen takaisin ysikymppeihin olisi edessä, ja se toivottavasti sujuu hyvin. Mariorilla menen 80cm koska ne ovat sen ekat nurmikisat niin haluan että se saa siitä mukavan kokemuksen. Ja siitähän sitten seuraavana viikonloppuna on tulossa Loimihaan Loikat.
Mariorilla on tänä kesänä kyllä kisattu paljon. Harmittaa kun Sipsillä on kisojen määrä jäänyt niin vähään. Positiivista kuitenkin miten Marsu on mennyt eteenpäin tänä kesänä.

Kesäkuu

Eilen oli valmennus kotona, mentiin 17,5m suoria linjoja, Sipsin kanssa todettiin sopivaksi askelmääräksi 5 laukkaa, sillä meni sujuvasti, neljään ei oikein vaan venynyt. Mariorilla taas se oli aina sujuva 4 laukkaa eikä sitä saanut viiteen. Niin erilaisia noikin on. Mietittiin että Sipsille se 80cm ois Kemiössä varma korkeus, mutta jos mä olen varma ysikympistä niin ei siinä ponille näiden treenien perusteella ongelmaa ole. Marsukin selviäisi ysikympistä mutta otetaan varmanpäälle 80cm.

Loppuun vielä pari kuvaa marsuista. :) Ja joo, parempia postauksia on tulossa, mutta piti nyt jotain tulla kirjoittaan ettei tulisi niin kauhean pitkää postaus väliä.